Image Map

tiistai 10. helmikuuta 2015

Mielipide: Labradorinnoutaja vol. 2

Jälleen kerran Facebookin labradorinnoutajaryhmän keskusteluista järkyttyneenä ja hämmentyneenä ajattelin avata omia mielipiteitäni. Saattaa mennä tykkään - en tykkää - kuvien linkkailuksi, mutta ne kuvat luultavasti kertovat aika hyvin myös mielipiteistäni tätä niin rakasta rotua kohtaan.

Joojoo, maailma muuttuu ja koirien käyttötarkotukset myös, mutta meinaako se automaattisesti sitä, että labradorin kaltaisesta käyttökoirasta pitää tehdä sohvan nurkassa löhöävä läskeistään hyllyvä porsas tai vinttikoiraa muistuttava pelkkää luuta ja nahkaa oleva tikkujalka? Okei, pientä yleistystä, eihän ne kaikki sellasia ole, mutta ei siitä paljon puutukkaan.

Labradorinnoutajan käyttö- ja näyttelylinjojen ääripäät ovat nimenomaan niitä ääripäitä.
Esim. näyttis1näyttis2käyttis1käyttis2

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Jos koirien ylipainoon puututtaisiin herkemmin, ei labradoreissakaan luultavasti suosittaisi aina vaan raskaampaa mallia.
Jossain FB-keskustelussa sanottiin, että labradorin kuuluu olla tämän näköinen(tästä voitte ihan päätellä itse mitä mieltä olen..). Joku myös toisessa keskustelussa sanoi, että näyttelylinjaisilla on tarkemmat rotumääritelmät. Anteeksi nyt vaan, mutta missä vaiheessa näyttely- ja käyttölinjaisille on tullut eri rotumääritelmät?

Sandylands Tandy (s. 1961(?)), löytyy myös Riemun sukutaulusta(jostain kaukaisuudesta siis) ja on mielestäni hyvin rotumääritelmää vastaava uros.
"Vankkarakenteinen, tiivisrunkoinen, hyvin toiminnan haluinen koira, joka ei saa olla ylipainoinen tai liian raskasrakenteinen." Toki jokainen päättelee itse, mikä on liian raskasrakenteinen, mutta en usko että tämä on kovinkaan kykeneväinen työskentelemään vaihtelevassa maastossa, mihin labradori on oikeasti tarkoitettu. Tosin, eipä tämänkaltainen puikkonokka ohuella turkilla jäisissä vesissä kovin pitkään pärjää.

Tähän muutama vähän vanhempi kuva. koira1koira2koira3koira4koira5
Noissakin on tiettyjä piirteitä, joista en tykkää, esim. toivoisin muutamalle parempia takakulmauksia.
Oma ihanteeni on terve rakenteinen, työhönsä sopiva koira.

Entäs massa, mitä ihmiset sillä tarkoittavat? Oma käsitykseni massasta on lihakset ja luusto. Läski on toisaalta myös massaa, mutta labradorin vankkarakenteisuus ei saisi johtua läskistä.
Riemu on tällä hetkellä 1v 8kk. Ainakin tähän asti mielipiteet siitä on jakautuneet aika tasan kahtia. Joko se on hyvä tai sitten se on ihan liian laiha. Nythän se näyttää siis tältä;


Omaan mieleeni juuri sopiva ikäisekseen. Toisaalta myös toivon, ettei se keräisi leveyttä ja raskautta kovinkaan paljon lisää, koska se taas vaikuttaa koiran vauhtiin ja sitä kautta harrastamiseen. Painoa Riemulta löytyy nyt n. 35kg. Riemullekkin toivoisin lisää takakulmauksia, mutta sillekkään ei mitään voi. 

Aina jaksetaan toitottaa, että koira kun koira on varmasti omistajalleen rakas. Tottakai, ei sitä kukaan kielläkkään, mutta koiran yli-/alipainon kieltäminen on väärin. Koira ei valitse sitä, onko se lihava, laiha vai sopiva. Omistaja valitsee. Niin yli- kuin alipainoonkin pitää puuttua. Asiasta ei tarvitse sanoa tökerösti, vaan siitä voi myös huomauttaa ja keskustella ystävällisesti. Monetkaan eivät myönnä koiransa olevan liian laiha tai lihava, ja siihen tarvitaan ehkä useampi huomautus, ennen kun asialle tapahtuu mitään. 

Kasvattajien, näyttelytuomareiden, omistajien ja kaikkien muiden labradoriharrastajien tulisi miettiä minkälaista koiraa ihannoidaan. Labradori ei ole pelkästään sängynlämmittäjä. Se vaatii enemmän. Mielestäni se ei myöskään sovi pelkästään näyttelykehän kiertämiseen(eikä mikään muukaan koira). Jos halutaan alkuperäisessä työssään hyvin toimiva kaunis koira, miksi pitää mennä näihin 1 // 2?
-Miksei ne koirat voisi näyttää tältä tai tältä ? Lisää kivoja; 12345 ja ei niin kivoja; 123.

Labradori on monipuolinen rotu, mutta linjajakautuminen haittaa tietyllä tavalla harrastamista, koska jos haluat normaaliluustoisen koiran, joka toimii niin käytössä kuin näytössä, saat hakemalla hakea sellaista. Hieman kärjistettynä, mutta itse en ottaisi pentua, jos pentueen vanhemmat ovat vain hienoja multichampioneita, mutteivät pysty työskentelemään rodulle ominaisesti. Tähän hieman ylistystä meidän ihanaa kasvattajaa kohtaan, joka käy näyttelyissä, mutta muistaa myös pitää koirien alkuperäisen käytön mielessä, eivätkä koirat pääse muuttumaan pelkästään kehää kiertäviksi lylleröiksi. 

Pitää vissiin muistuttaa loppuun, että näähän on taasen vaan omia mielipiteitä, ja kenenkään on turha ottaa nokkiinsa ;) Edellisen labradoripostauksen voit lukea täältä.